Lähipäivinä Indyä on pesty ahkerasti. Täällä Helsingissä on satanut aika paljon, joten maa on kurainen ja märkä. Ja meidän Indyhän ei mutaa kaihda, nou söör!
Lenkkeily on ollut vähän mälsää, kun on jatkuvasti pimeää. Aamulenkki tehdään hämärässä ja päivällä ei ehditä metsään valoisaan aikaan. Hypitään siis lammikoissa valaistuilla teillä ja poluilla ja jätetään metsät odottamaan viikonloppuja..

Pidän Indyä vapaana niin paljon kuin vain voin (ja kehtaan..). Indyyn voi onneksi luottaa tosi hyvin ja se osaa myös ohittaa ihan nätisti vapaanakin. Mutta vapaana ollessa sen täytyy pitää huomioliiviä, jotta pysyn koko ajan kärryillä missä se mennä jolkottaa. Indyn inhoaa sitä liiviä - mutta rakastaa vapautta. On se vaikeeta olla koira..



Tässäpä koira elementissään - mutametsässä! Kuvanlaatu on surkea, koska oli aika hämärää ja kuva on otettu mun ("uudella", eli Heikiltä perityllä, ja ihunalla) Nokia E71 kännykän kameralla.


Tiina