Edelleen treenaillaan koirien siistiä ohittamista.. Pääsääntöisesti treenit sujuvat hyvin ja päivittäin ohitetaan ehkä 5 koiraa ongelmitta. Tasaisin valiajoin mennään kuitenkin takapakkia.
Kuten tänään, kun tehtiin täydellinen ohitus pienestä koirasta. Olin oikein iloinen ja palkkasin ja kehuin Indyä. Samassa huomasin, että jotain pientä ja karvaista kulkee Indyn pepussa kiinni.. Niin vaan se toinen koira oli lähtenyt meitä seuraamaan metritolkulla. Sillä oli varmaan 5m tai 8m pitkä flexi ja iloisesti se töpötteli perässä nuuhkien Indyä.
Koetin koiraa vähän hätistää ja omistajalle huutelin että ei saa päästää nyt sitä koiraa tänne. Harmi kyllä Indy alkoi käydä taas ihan kierroksilla ja häntä viuhuen halusi pomppia puolestaan toisen koiran luokse.. Ja paikalle pölähti myös ohikulkijoita, pyöräilijä.. en enää saanut tilannetta rauhalliseen hallintaan, vaan oli pakko vaan raahautua pois väkkärä-koiran kanssa :D Hah hah ja pöh pöh..
Mutta siihen asti sujui kuitenkin hyvin.. Eli sinänsä se ohitus ei ole enää ongelma, mutta itsehillintä ja rauhallisuus onkin vähän isompi pala purtavaksi. Flegmaattiset hauvat ohitetaan hyvin, mutta nuo pienet ja iloiset peppua nuuhkivat kaverit onkin ihan eri luokkaa...
Olis PITÄNYT huutaa jo kaukaa että meidän luokse ei saa päästää koiraa. Ja sen omistajan olis PITÄNYT kysyä ennekuin päästi koiransa mun selään takaa huomaamatta hiippailemaan luokse. Vaan eipä ole eka tai vika kerta kun jälkikäteen päätä pudistelen.
Kun Indy on papparainen, teetän sen kuvasta taulun, johon kirjotetaan teksti "tämä koira koulutettiin jälkiviisaudella".
Kuten tänään, kun tehtiin täydellinen ohitus pienestä koirasta. Olin oikein iloinen ja palkkasin ja kehuin Indyä. Samassa huomasin, että jotain pientä ja karvaista kulkee Indyn pepussa kiinni.. Niin vaan se toinen koira oli lähtenyt meitä seuraamaan metritolkulla. Sillä oli varmaan 5m tai 8m pitkä flexi ja iloisesti se töpötteli perässä nuuhkien Indyä.
Koetin koiraa vähän hätistää ja omistajalle huutelin että ei saa päästää nyt sitä koiraa tänne. Harmi kyllä Indy alkoi käydä taas ihan kierroksilla ja häntä viuhuen halusi pomppia puolestaan toisen koiran luokse.. Ja paikalle pölähti myös ohikulkijoita, pyöräilijä.. en enää saanut tilannetta rauhalliseen hallintaan, vaan oli pakko vaan raahautua pois väkkärä-koiran kanssa :D Hah hah ja pöh pöh..
Mutta siihen asti sujui kuitenkin hyvin.. Eli sinänsä se ohitus ei ole enää ongelma, mutta itsehillintä ja rauhallisuus onkin vähän isompi pala purtavaksi. Flegmaattiset hauvat ohitetaan hyvin, mutta nuo pienet ja iloiset peppua nuuhkivat kaverit onkin ihan eri luokkaa...
Olis PITÄNYT huutaa jo kaukaa että meidän luokse ei saa päästää koiraa. Ja sen omistajan olis PITÄNYT kysyä ennekuin päästi koiransa mun selään takaa huomaamatta hiippailemaan luokse. Vaan eipä ole eka tai vika kerta kun jälkikäteen päätä pudistelen.
Kun Indy on papparainen, teetän sen kuvasta taulun, johon kirjotetaan teksti "tämä koira koulutettiin jälkiviisaudella".