Syksy on tähän asti ollut ihana! Koiran kanssa on mukava nuuskuttaa kirpeässä syyssäässä (hauska sana) ja koirapuistossa on taas enemmän hulinaa. Kesällä se oli ihan tyhjillään.

Sienestystä treenattiin elo-syyskuussa ihan menestyksekkäästi - selkeästi on tälläkin sienikoiralla taipumusta siihen nenänkäyttöön ;D

Polven kohtalo näyttää valoisalta (sormet ristissä), mutta virallista tietoa saadaan parin viikon kuluttua terveystutkimuksissa. Ainakaan Indy ei ole nilkuttanut kuukauteen, ja se juoksee, pomppii, leikkii, riehuu ja laukkaa siinä missä muutkin haukut.

Kasvava nuoriherra on edelleen koko maailman koira. Kaikki on kavereita ja kaikkia moikataan häntä heiluen onnesta soikeana.

Leppoisaa on elämä täällä :)