Indy on nyt asustanut meidän kanssa viikon ja kehittynyt huimasti. Aluksi kaikki jännitti: vesi, ulkoilu, keittiö, imuri, kynnykset.. Nyt Indy jo nuuhkuttaa iloisesti kaikkea ja kaikkia. Vieraat saa iloisen vastaanoton ulkona ja sisällä, jopa roskakuskia käytiin moikkailemassa.

Poikakoira kun on, Indy merkkaa joka nurkkaa päivät pitkät. Eikä poju oikein käsitä miksi me siivotaan sen perässä rätti heiluen. Mutta rättiä on ainakin kiva jahdata. Ja oikeastaan kaikkea muutakin mikä liikkuu.

Indy oppii nopeasti ja me treenataan joka päivä sekalaisesti kaikenlaista: käsittely, pöydällä seisominen, turkin ja kynsien hoito, luoksetulo, paikka, istu, seiso jne. Mutta kun Indyä ei kiinnosta, sitä ei todellakaan kiinnosta. Silloin sitä ei saa parhaimmillakaan herkuilla liikahtamaankaan.